On jotenkin paha olla. Nukuin lisää ja heräsin taas äsken, mutta nyt tunnen olevani yksinäinen. Mietin ystäviäni ja kavereitani. Yhtä näen harvoin. Kahden luo pitää matkustaa lentokoneella. Yksi asuu toisella mantereella. Yhden kanssa en jaksa enää puhua edes mesessä, vaikka poika tärkeä onkin. Yksi ei enää halua pitää yhteyttä, luulisin.
Haluaisin lisää ystäviä, mutta en tiedä jaksaisinko mennä ulos ja tavata heitä. Olen kuin yksinäinen susi joka kaipaa seuraa mutta ei tiedä miten ihmisten seurassa ollaan. Hohhoi.
7 vuotta sitten
2 kommenttia:
kiitos ihan kamalasti! Oikeasti tuo piristi päivääni todella paljon :) (*häpeän vain kirjoitus virheitäni, lievä asteinen lukihäiriö kun on)
Se on niin totta että haluaisi tutustua uusiin ihmisiin ja saada lisää kavereita, mutta niitä ei valitettavasti tupsahda taivaasta vaan pitää itse mennä tutustumaan ja tuppautumaan ihmisten seuraan. Itselläni SH myötä itsevarmuus on mennyt enkä vielä uskalla tutustua uusiin ihmisiin nopeasti niin kuin ennen saatoin tehdä.
muuten kuinka pitkä olet? *utelias*
Lähetä kommentti