Abilify

Otin äsken lääkkeeni. Pää on ihan sekaisin jo, palan heti energiaa, haluan mennä jonnekin, tehdä mitä tahansa, liikkua. Ja samalla olen masentunut enkä jaksa kävellä kymmentä askelta enempää. Eikö tämän pitänyt tasata mielialaani, ei irrotella siitä osia ja sekoittaa ne sietämättömäksi mössöksi? Se ei okein toimi, mutta huomasin että jaksan kaikkea paremmin. Menen ulos päivittäin. Laittaudun mahdollisimman kauniiksi. Treenaan vähän. Huolehdin itsestäni. Mutta samalla olen liian tunteellinen, joka on todella outoa ja ärsyttävää, ennenkuulumatonta. En ole pitkään aikaan tuntenut yhtään mitään, ja nyt joku typerä Hybridi -mainoskin saa minut pillitämään maailman menoja. MITÄ HELVETTIÄ? En itke. Ikinä.

Haluaisin vaihtaa lääkkeet mutta en samalla jaksaisi sitä alun saatanallista totutteluvaihetta uudestaan. Lääkärinikin on kuumeessa joten eilisen minulle elintärkeä tapaaminen peruuntui.

Sosiaalitantat tahtovat tavata ja puhua raha-asioista. En kestä. Niiden papereista ei saa mitään selvää. Tekisi mieli haistattaa paskat ja olla menemättä, mutta rahaa on pakko saada jostain ja työkyvyttömänä vaihtoehdot ovat todella vähissä.

Marinaa, marinaa, marinaa!